Ensimmäiset asukkaat saapuvat perhekotiin mutta vielä on tilaa

Perhekotiin saapui asukkaita. Sinne tulivat mielenterveysongelmista kärsivä 37-vuotias Jessica ja Downin oireyhtymää sairastava 28-vuotias Mira. He olivat olleet samassa perheessä, Jessica oli asunut vanhempiensa luona sen jälkeen kun oli sairastunut psyykkisesti ja Mira oli pelastettu huonoista kotioloista sukulaistensa luota perhehoitoon samaan perheeseen.



He olivat kiintyneet toisiinsa syvästi ja käytännössä kuin sisarukset. Syy heidän tulemiseen Ahosille oli se kun Jessican äiti kuoli eikä isä jaksanut huolehtia näistä tytöistä ja halusi nämä tytöt perhehoitoon kodin ulkopuolelle.



Tytöt viihtyivät hyvin ja asettuivat heti taloksi. Kumpikin sai oman huoneen ja perheessä alkoi jo melko pian mukava yhteinen elämä. He surivat aluksi paljonkin Jessican äidin kuolemaa, joka on ihan ymmärrettävä surun aihe, mutta vähitellen he kotiutuivat, osallistuivat talon askareisiin ja kiintyivät perhehoitajiinsa.



Jessica aloitti kuntouttavan työtoiminnan eräälä työpajalla johon Jessica kulki linja-autolla aluksi kahtena päivänä viikosta mutta myöhemmin on tarkoitus että lisätään päiviä. Miran kohdalla työkuviot muuttuivat kokonaan koska Mira asuu nyt niin kaukana aiemmasta työpaikastaan että siellä ei ole mielekästä käydä enää. Mutta kiirettä ei pidetty. Arveltiin, että Mira saa aluksi olla kotona perhehoitopaikassa ja elää rauhalista elämää mutta jos löytyy joku kiva työpaikka niin sitä voisi kysellä Miralle sitten.


Vielä on tilaa perhekodissa ja sinne oli itse asiassa nyt hakenut asukkaaksi myös 40-vuotias Janika jolla on Downin syndrooma ja syy perhehoitoon on Janikalla ikääntymisen myötä heikentynyt toimintakyky ja se ettei hän enää pärjää tukiasunnossa.

Ahosen perhekoti perustetaan

Psykiatrisena erikoissairaanhoitajana ja sen jälkeen myös poliisikoulun käyneenä ja poliisina työskennellyt Eero Ahonen ja hänen puolisonsa sosionomi ja kehitysvammaohjaaja Mirja Ahonen sekä heidän kissansa Moona muuttivat Helsingin hälystä ja ruuhkasta maaseudun rauhaan, ostivat sieltä vanhan ajan maalaistalon metsän keskeltä ja kävivät perhehoitovalmennuksen. He haluavat ottaa kotiinsa perhehoitoon aikuisia joilla on mielenterveyden ongelmia tai kehitysvamma. Sairaanhoitopiiri ja erityishuollon kuntayhtymä hyväksyi Ahosen perheen perhehoitoa antavaksi perheeksi. Omia lapsia Ahosilla ei vielä ole mutta myös omia lapsia on tarkoitus hankkia ja Ahosten mielestä on hyvä, että lapsetkin elävät yhdessä perhehoidossa olevien ihmisten kanssa ja oppivat näkemään monenlaisia ihmisiä ja hyväksymään erilaisuutta. Nyt Ahoset odottelevat että milloin heille tulee hoidettavia perhehoitoon.